SEURAAVAT RAVIT: Toto4 | 04.07. | klo 18.00

Kuninkuusravit Joensuussa

Joensuu on isännöinyt kuninkuusraveja vuosina 1948, 1984 ja 2000. Jatkoa seuraa 2015.

Historiallisia tähtihetkiä – kuninkuusravit joensuulaisittain

Ravivuoden suurimmat kinkerit Kuninkuusravit on järjestetty Joensuussa kolme kertaa. Kuninkaallista ravijuhlaa on vietetty Pohjois-Karjalassa vuosina 1948, 1984 ja 2000. Jokaiset Joensuun Kuninkuusravit ovat tarjonneet ravikansalle todellista historian lehtien havinaa. 

1948: Ensimmäinen kuningatar

Koko Pohjois-Karjala kuhisi elokuussa 1948. Kuninkuusravit ja suuri maakunnallinen hevosnäyttely herättivät kiinnostusta. Erityisen vilkasta oli Kauppakadulla Joensuun Vuota- ja Nahkakompania OY:n liikkeessä. Kuninkuusravien lippujen ennakkomyynti oli nimittäin keskittynyt sinne. 

Alkujaan ravikuninkuudesta kilvoittelivat oriit ja tammat rinta rinnan ja sukupuoleen katsomatta kilvan voittaja kruunattiin ravikuninkaaksi. Joensuussa 1948 otettiin harppaus kohti nykyaikaa. Oriit ja tammat juoksivat edelleen samoissa lähdöissä mutta ensimmäistä kertaa kruunattiin erikseen sekä ravikuningas että ravikuningatar. Vuoden 1948 ravikuninkaaksi Suomen Ravirenkaan puheenjohtaja Fritz Buttenhoff ja Keski-Karjalan hevosystäväinseuran puheenjohtaja, pormestari O.U. Ruutu seppelöivät Jalmari Haalan ohjastaman Eri-Vilin. Historiallisen ensimmäisen kuningattaren tittelin saavutti kokonaiskilpailun kolmonen Ilo rattaillaan Urho Ali-Mäkelä. 

Pääkisan ohjastajista löytyi niin nuoruutta kuin kokemustakin. Kuninkuuskilpailun kokonaiskisan nelosen Akapeetuksen rattailla istui 17-vuotias Jukka Perttula ja kokonaiskisan yhdeksännen Säilän rattailla puolestaan 79-vuotias Matti Takala. Erinomainen esimerkki siitä, että raviurheilussa ikä todella on vain numero.

Sää vuoden 1948 kuninkuusraveissa oli epävakainen mutta se ei yleisön mielenkiintoa vähentänyt. Lauantaina yleisöä oli radan varressa yli 5000 ja sunnuntaina lähes 10 000 henkeä. Totovaihto puolestaan oli 644 850 markkaa. Sanomalehti Karjalainen kuvasi tunnelmia kuninkuuden varmistumisen jälkeen seuraavasti: ”Juhlahumu jatkui heikentymättömänä Eri-Vilin lähtiessä kiertämään Suomen ensimmäiseksi ravikuningattareksi julistetun tamma Ilon kanssa kunniakierrostaan Porilaisten marssin kaikuessa sekä huipentui valtavaksi suosionosoitusten myrskyksi kierroksen päätyttyä”. 

1984: Pentti Savolainen – kovempi kuin Pertti Karppinen!

Kuninkuusravit ovat vuosikymmenien saatossa tarjonneet lukuisia sykähdyttäviä hetkiä. Eittämättä se kaikkein sykähdyttävin koettiin Joensuussa vuonna 1984. Kuningas- ja kuningatartaistojen tauottua seremoniapaikalla oli kaksi hevosta –mutta vain yksi mies. Tuo mies oli Pentti Savolainen. Savolainen oli sekä ravikuningas Vekselin että ravikuningatar Vekkuliinan omistaja, kasvattaja, valmentaja ja ohjastaja. Savolaisen uskomatonta saavutusta tullaan tuskin koskaan uusimaan. Seuraavan päivänä sanomalehti Karjalaisen etusivulla Pentti Savolainen jätti varjoonsa jopa kolmannen olympiakultansa voittaneen soutulegenda Pertti Karppisen. 

Vekselille ravikuninkuus oli viides ja sen uran viimeinen. Vekkuliina puolestaan voitti ensimmäisen kolmesta seppeleestään. Tulostaso oli myös päälähdöissä enemmän kuin kohdallaan. Vaikka pienet laukat häiritsivät Vekseliä, oli sen vauhti kovempaa kuin koskaan aiemmin kuninkuuskilvassa. Vekselin kokonaisaika oli 9.34,7 ja varmimmaksi vakuudeksi ori pisteli 3100 metrin päätösmatkan Suomen ennätys vauhtia. Myös tammojen puolelle pidettiin kiirettä. Ravikuningatar Vekkuliina latasi tauluun uudet SE-lukemat 2100 ja 3100 metrin matkoilla ja kuningatarkisan kakkonen Silotar päästeli SE-vauhtia 1609 metrin matkalla. Tammojen puolella nähtiin selvästi tasaisempi kampailu voitosta. Silotar johti ennen päätösmatkaa 0,7 sekunnin turvin. Ratkaisu jäi lopulta päätösmatkan loppusuoralle. Siinä Vekkuliina oli lopulta vahvempi voittomarginaalin ollessa kokonaiskisassa lopulta 1,2 sekuntia Vekkuliinan hyväksi. Uuden ravikuningattaren kokonaisaika oli 9.48,6.

2000: Tuttu juttu show ja lottopallot

Vuoden 2000 kuninkuusravit kestivät kaksi päivää mutta niitä valmisteltiin Joensuun raviradalla lähes kaksi vuotta. Kertoo jo osaltaan, minkä kokoluokan tapahtumasta on kyse. Yleisöä Linnunlahden ravipyhätössä vieraili kahden päivän aikana yhteensä 48 654 henkeä. Jälleen oli Joensuulla tarjota historiallisia hetkiä kuninkuusraviyleisölle.

Päälähdöissä nähtiin todellinen Tuttu juttu show. Legendaarinen Viesker ravasi viidenteen perättäiseen ravikuninkuuteen. Ainutkertainen temppu kuninkuusravien historiassa. Vieskerin ohjastajan Kaarlo Ahokkaan mielestä vuoden 2000 kuninkuus oli helpoin kaikista. Kilpakumppanien Vieskeriä kohtaan osoittama suuri kunnioitus näkyi varsinkin lyhyemmillä matkoilla. Vieker voitti Joensuussa kaikki kuninkuuskilpailun osamatkat. Jos löytyi Vieskeriltä kokemusta kuninkaallisista voittoseremonioista, niin sitä rutiinia löytyi myös vuoden 2000 kuningattarelta. Heikki Parviaisen omistama, ohjastama ja kasvattama I.P. Sukkula voitti uransa kolmannen kuningatartittelin. 

Historialliset hetket eivät vuonna 2000 rajoittuneet vain raviradan puolelle. Juhlakiertueella ollut Lotto-arvonta suoritettiin ensimmäistä kertaa Pohjois-Karjalan maakunnassa kuninkuusravien iltajuhlassa. Suorana televisioidun Lotto –arvonnan valvojana toimi ”Suomen virallinen valvoja” Aulis Gerlander. Kuninkuusravit vaativat järjestävältä radalta paljon työtä ja investointeja. Toki kuninkuusravit näyttäytyvät myös positiivisena piikkinä tilastoissa. Esimerkiksi vuonna 2000 Joensuun raviradan pääsymaksutulot olivat 2,6 miljoona markkaa, kun vuosien 1999 ja 2001 yhteenlasketut pääsymaksutulot olivat 505 000 markkaa.

Henri Palmroth