100-vuotishistoriikki
Raviurheilu taas myötätuulessa
100-vuotiaan Joensuun raviradan vaiheita
Maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut hevosseura, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa 11.12.1873. Seuran toimenkuvaan kuuluivat näyttelytoiminta, eläinsuojelutyö sekä ravikilpailujen järjestäminen.
Niitä järjestettiinkin vuosittain 1-4 kertaa. Vuodesta 1862 lähtien alettiin ns. tilastollisten taulujen pito yleisistä kilpa-ajoista Suomessa, valtio antoi niitä varten rahallista avustusta ja niihin osallistuneet hevoset numeroitiin ja muistiin merkittiin tietoja hevosista, omistajista ja kilpailutuloksista. Joensuu pääsi mukaan tähän toimintaan vuonna 1884.
Maaratojen puuttuessa ajot suoritettiin jääradoilla, ja usein järjestäjät olivat säiden armoilla. Niinpä Hevosystäväinseuran johdon keskuudessa kypsyi ajatus maaradan saamisesta Joensuuhun, ja kokouksessa joulukuun alussa vuonna 1901 päätettiin kaupungin valtuusmiehiltä anoa, että seuralle vuokrattaisiin maa-alue kaupungin läntisen linjan ulkopuolelta 25 vuoden "arentiajalla" ja mahdollisuudella tarvittaessa saada jatkoaikaa. Kaupungin taholta hankkeeseen suhtauduttiin suopeasti, etenkin kun siihen voitiin yhdistää mm. eläinsuojelutyö.
Alue raivattiin kesällä 1902 ja syksyllä annettiin talli- ja tuparakennukset urakalla tehtäviksi. Hanke edistyi niin hyvin, että 19.6.1903 radalla pidettiin seuran toiminta-ajan suurimmat näyttelyt ja 6.6.1905 ensimmäiset kilpa-ajot.
Kun rata oli saatu hyvin pohjatuksi, rakennukset ja ympärysaita valmiiksi, voitiin Joensuun raviradalla suorittaa valtion kilpa-ajot 28.6.1907, samassa yhteydessä oli maan ensimmäinen oriitten kantakirjaus, jolloin 15 oritta merkittiin kantakirjaan, ja samanaikaisesti alueella oli suuri maakunnallinen näyttely, jossa esitettiin kaiken kaikkiaan 226 hevosta.
Radan rakennusvaiheessa Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan Maanviljelysseura antoivat huomattavaa taloudellista tukea radan ja sen rakennelmien aikaansaamiseksi. Vuonna 1915 radalle valmistui päärakennus, jossa oli kokoushuone, katsojaparveke ja vahtimestarin asunto. Vapaussodan aikana radalle rakennettiin 80 hevosen talli Karjalan Ratsujääkärirykmentin tarpeisiin, osasto majaili ja harjoitteli rata-alueella.
Ensimmäiset kuninkuusravit vuonna 1948
Viime sotien aikana radalle oli sijoitettuna armeijan hevossairaala. Radalla ja siihen liittyvällä alueella järjestettiin huomattavia maakunnallisia tapahtumia, joista mainittakoon Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuran 50-vuotisjuhlanäyttely vuonna 1937. Joensuun kaupungin täyttäessä 100 vuotta vuonna 1948 Keski-Karjalan Hevosystäväinseura ja Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto saivat järjestettäväkseen ensimmäiset Joensuussa pidetyt kuninkuusravit, joissa kuninkuuden voitti Eri-Vili ja ensimmäiseksi ravikuningattareksi tuli tamma Ilo.
Niiden yhteyteen järjestettiin seuran 75-vuotis- ja liiton 40-vuotisjuhlanäyttelyt, joissa esitettiin 75 hevosta maakunnan eri puolilta. Näitä tapahtumia varten rakennettiin palkintotuomaritorni ja totokopit sekä kohennettiin muita rakennelmia.
Vuonna 1948 seura ja liitto yhdistyivät ravikilpailutoiminnassa yhdeksi taloudelliseksi ja toiminnalliseksi yksiköksi ja valittiin yhteinen ravikilpailutoimikunta. Liitto maksoi seuralle mukaanpääsystään rahallisen korvauksen.
Keski-Karjalan Hevosystäväinseura lahjoitti kaupungille miljoona silloista markkaa 12.1.1949 kaupungin osuutena kuninkuusravien aikaisesta toiminnasta.
Hevosjalostusliittojen haasteajot järjestettiin Joensuussa 1961, ne onnistuivat hyvin ja niissä oli ensi kertoja käytössä Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Erkki I. Pesosen kehittämä autolähetys, jonka hän oli ideoinut Keski-Euroopassa näkemiensä mallien mukaisesti tänne sopivaksi. Lähetystapa tuli pian kaikkialle maamme raviradoille käyttöön.
Vuonna 1962 radalla ja sen lähialueella oli Maanviljelysseuran 75-vuotisjuhlanäyttely, tähän suureen näyttelyyn tuli vieraita kautta maan, näyttelyn hevososasto käsitti 46 hevosta.
Vauhtilan tila vaihtoehtona
Kaupungin laajetessa kävi yhä ilmeisemmäksi, että vuokraamalla oleva ratamme joutuisi liian ahtaaseen paikkaan ja vähitellen siirtymään muuanne. Tämän mahdollisuuden varalta seura ja liitto uudeksi yhteistyökumppaniksi tulleen Joensuun Moottorikerhon kanssa hankkivat kaupungin länsipuolelta 13 hehtaarin maa-alueen, joka sai nimekseen Vauhtilan tila. Tänne voitaisiin asioiden niin vaatiessa tehdä uudet radat ja siirtää tarpeelliset toiminnot.
8.1.1965 kaupunginhallitus hyväksyi periaatteessa suunnitelman uuden raviradan rakentamista osittain Vauhtilaan, osittain kaupungin maalle. Tämä suunnitelma ei päässyt kuitenkaan toteutumaan, ei myöskään radan rakentaminen järjestöjen toimesta Vauhtilan maille, suunnitelmat kariutuivat päättävissä elimissä.
Uuden paikan saamisen välttämättömyys tuli yhä ilmeisemmäksi, kun vuonna 1968 radan pohjoispään läpi vedettiin Martikkalantie, nykyinen Yliopistokatu. Hankalin järjestelyin saatiin ravit syysraveja lukuunottamatta läpiviedyiksi.
Parannusta luvattiin ja rataa siirrettiin vuonna 1969 etelään päin sen verran kuin tie leikkasi pohjoispäästä. Samalla rataa levitettiin ja kunnostettiin.
Linnunlahdelle?
Hevosystäväinseuran puheenjohtaja Erkki I. Pesonen herätti ajatuksen uuden raviradan sijoittamisesta Linnunlahdelle, jossa jo toteutettiin kaavan mukaista täyttösuunnitelmaa.
Syyskuun lopulla 1969 Hevosystäväinseura ja Hevosjalostusliitto järjestivät tutustumismatkan oman maan ja Ruotsin nykyaikaisiin raviratoihin ja niiden laitteisiin reitillä Forssa-Uumaja-Sudsvall, Gävle-Uppsala-Tukholma-Vaasa Mukana oli kaksi kaupungin edustajaa ja tarkoituksena oli tutustuttaa heidät nykyaikaisen raviurheilun vaatimiin suorituspaikkoihin.
Asiantuntijajäsenenä oli mukana kaupunginarkkitehti Mauno Tuomisto, jonka mielestä Linnunlahti on raviradalle sopiva sijoituspaikka ja niinpä uuteen Linnunlahti-Mehtimäki suunnitelmaan, joka palvelee lähinnä vapaa-ajan viettoa, saatiin mukaan ravirata katsomoineen ja talleineen. Asemakaavan muutos oli helmikuun alussa 1969 nähtävänä kiinteistölautakunnassa, jossa se hyväksyttiin.
Ravien järjestämistä vanhalla radalla hankaloitti ympärysaitojen puute ja monet ravit tuottivat tappiota. 15.8.1970 raviradan tuomaritorni tuhoutui, ilmeisesti pikkupoikien tulitikkuleikeistä. Sijalle rakennettiin heti uusi, joka oli tarkoituksena siirtää aikanaan valmistuvalle uudelle raviradalle.
Seurasi odotuksen aikoja. Linnunlahdelle ajettiin täyttömaita ja asemakaavan mukaisia toimenpiteitä jatkettiin. Raviradan tulevaisuuden näkymät tuntuivat hyviltä, kiinteistö- ja yleisten töiden lautakunta oli kokouksessaan 22.11.1972 hyväksynyt Linnunlahden raviradan perussuunnitelman, ja se oli menossa kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Hevosseurojen yhteisessä kokouksessa 10.12.1972 Erkki I. Pesonen esitti radan katsomon piirustukset ja rakennussuunnitelman.
Takaisku
Sitten tuli hankkeelle takaisku. Suurimman poliittisen ryhmän kunnallisjärjestö teki 8.12.1972 kielteisen päätöksen Linnunlahdesta raviradan sijoituspaikkana, yhtenä syynä tällaiseen päätökseen lienevät olleet ne monet raviradan vastaiset kirjoitukset, pääkirjoituksista yleisönosaston mielipiteisiin, joista viimemainituissa mentiin usein asiattomuuksiin saakka.
Asioiden tässä vaiheessa kaupunginhallitus antoi rakennustoimistolle ja arkkitehtitoimistolle toimeksiannon tutkia olisiko mahdollista löytää raviradalle uusi sijoitusvaihtoehto sen jälkeen, kun esitetty suunnitelma radan sijoittamisesta vapaa-aikakeskuksen yhteyteen Linnunlahdelle on herättänyt laajaa arvostelua.
Toimistot toteuttivat toimeksiannon, ja lopullisessa luettelossa oli 11 vaihtoehtoa. Eri vaihtoehtoja toisiinsa verrattaessa ja toteuttamiskelpoista paikkaa etsittäessä kiinnitettiin huomiota seuraaviin näkökohtiin: Alueen riittävyys, liikenteelliset seikat, saavutettavuus ja toteuttamiskustannukset.
Arkkitehtitoimiston vertailussa pääsi kalkkiviivoille kaksi ehdotusta, toimiston mielestä paras ja kustannuksiltaan edullisin Linnunlahti, toisena Asevelikylän itäpuolinen alue. Kiinteistölautakunta päätti kokouksessaan 11.10.1973 äänestyksen jälkeen äänin 4-3 esittää ravirataa rakennettavaksi Asevelikylän itäpuoliselle alueelle. Tämä päätös herätti hämmästystä muuallakin kuin hevosväen parissa.
Linnunlahdelle oli valmiit suunnitelmat, perustavia maansiirtotöitä tehty asemakaavan mukaisesti, paikka oli vaihtoehdoista taloudellisesti edullisin, kustannukset runsas kolmasosa Asevelikylän itäpuolen vaihtoehdosta. Totovoittovaroista oli saatavissa heti vuodelle 1973 ja 1974 kummallekin 100 000 mk perustamiskuluihin. Lisäksi kaupunki oli saamassa 13 ha:n Vauhtilan tilan "asevelihintaan", mutta mikään ei tuntunut auttavan.
Kaiken varalta Erkki I. Pesonen ja Heikki Kosonen neuvottelivat kesällä 1973 varsin valmiiksi sopimuksen silloisen Outokummun kauppalan kanssa maakuntaradan sijoittamisesta Outokummun Ruutukankaalle Outokumpu Oy:n maille varsin edullisin ehdoin.
Vihdoin myönteinen päätös
Ravirata-asia oli esillä kaupunginvaltuustossa 29.10.1973, jossa se jätettiin pöydälle, ja oli uudessa kokouksessa 26.11.1973. Kaupunginhallituksen esitys asiassa oli, että kaupunginvaltuusto päättäisi sijoittaa raviradan Linnunlahden täyttöalueelle, johon se on jo hyväksytty asemakaavassa, jonka mukaan myös perustavia ja valmistavia töitä on jo suoritettu.
Äänestyksessä kaupunginhallituksen esitystä kannatti 28 valtuutettua ja vastusti 12, Linnunlahdelle myönteinen päätös oli vihdoin tehty. Vauhtilan tila siirtyi kaupungin omistukseen sovitulla hinnalla 18.2.1974.
Rakentamispäätöksen jälkeen Linnunlahdella alkoi tapahtua. Tuomaritorni siirrettiin vanhalta radalta ja rakennettiin totokatos ja uuden radan vihkiäisravit olivat juhannuksena 1974. Vuonna 1975 totokatosta korjattiin ja kahviota laajennettiin, hevosautoalue tuli kuntoon 1976. 1978 rakennettiin huoltorakennus, jossa oli keittiö, toimisto ja WC-tilat. Seurojen johtokuntien kokouksessa 1979 käsiteltiin katsomorakennuksen suunnittelua ja Joensuun Ravirata Oy:n perustamista.
Yhtiö, jonka osakkaina ovat Joensuun kaupunki, Keski-Karjalan Hevosystäväinseura ja Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliitto perustettiin vuoden 1980 alussa ja rekisteröitiin 30.5.1980. Yhtiö vuokrasi ravirata-alueen kaupungilta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Katsomon rakennustyöt aloitettiin 22.9.1980 ja katsomo valmistui 1.3.1981, rakentamiseen käytettiin Vauhtilan myynnistä saatuja tuloja. Kaksi valjastuskatosta rakennettiin vuonna 1980.
Elämän kohokohtia
Joensuu oli toisen kerran vuorossa kuninkuusravien järjestämisessä v. 1984. Järjestelyihin oli paneuduttu huolellisesti, ja ravit saatiin viedä läpi suotuisissa sääolosuhteissa ja ennätyksellinen katsojamäärä oli toteamassa, miten Pentti Savolainen ajoi kasvattinsa Vekselin kuninkaaksi ja Vekkuliinan ravikuningattareksi, tuo elokuinen sunnuntaipäivä oli varmaan hänen elämänsä kohokohtia.
Linnunlahden raviradan kuntoa ja varustusta on jatkuvasti täydennetty, vuonna 1999 rakennettiin ajanmukainen uusi tuomaritorni, johon voitiin sijoittaa mm. raviratayhtiön ja Hevosjalostusliiton toimistot.
Joensuun vuoro kuninkuusravien järjestäjänä tuli seuraavan kerran v. 2000, ja alustavat valmistelutyöt aloitettiin hyvissä ajoin. Maakatsomoita laajennettiin ja korotettiin, maa-ainesta saatiin Joensuun tiedepuiston rakennustyömaalta aivan radan välittömästä läheisyydestä. Jouduttiin tekemään tilapäiskatsomoita ja muita rakennelmia, mm. 24-paikkainen hevoskatos.
Sää suosi tätä ravijuhlaa, jossa Viesker saavutti viidennen ravikuninkuutensa ja I.P. Sukkula sai kolmannen kuningatarseppeleensä. Yleisöä oli jälleen ennätysmäärä, ajojen järjestelyt saivat runsaasti kiitosta, joka kuuluu hankkeen vetäjille, toimihenkilöille ja runsaslukuiselle talkooväelle.
Toiveet täyttyneet
Linnunlahden ravirata on täyttänyt siihen kiinnitetyt toiveet, varsinaisen tarkoituksensa ohella se toimii monenlaisten näyttelyiden ja toimintojen paikkana, osana suurtenkin tilaisuuksien järjestämisen mahdollistavaa Mehtimäki-Laululava-Linunlahti kokonaisuutta.
Yhteistyö Joensuun kaupungin kanssa, jolla on omat edustajansa raviratayhtiön hallituksessa, on sujunut kiitosta ansaitsevalla tavalla. Yhtiön osakepääomasta Joensuun kaupungin osuus tällä hetkellä on 33,5%, Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton 39% ja Keski-Karjalan Hevosystäväinseuran 27,5%. Joensuun Ravirata Oy:n hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet: Viljo Simanainen 1980, Matti Kuittinen 1981-86, Pentti Räsänen 1987-89, Pertti Puhakka 1990-2000, Keijo Hämäläinen 2001 -2003 ja Kaisa Tolonen 2004 ja edelleen.
Yhtiön toimitusjohtajina ovat toimineet Pohjois-Karjalan Hevosjalostusliiton toiminnanjohtajat, Pentti Ollikainen 1980, Matti Riekki 1.6.80-30.7.1989 ja nykyinen toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen 1.8.1989 lähtien. Hevosjalostusliiton toiminnon eriytettiin 1.1.2007.
Joensuun raviradan järjestäessä 100-vuotisjuhlaravinsa 6.6.2005, se aloittaa uuden satavuotiskautensa suotuisissa merkeissä. Raviurheilu on pitkästä aikaa taas myötätuulessa, taloudelliset mahdollisuudet palvella maakunnan ja koko Itä-Suomen raviurheilua ovat parantuneet ja koko urheilumuodon imago kokenut ilahduttavan nousun.
Tällaisin näköaloin voimme täällä Linnunlahdella suunnitella tulevaisuutta ja toivoa hyvien suhteidemme raviurheilijoihin, yleisöön, tukijoihimme ja Joensuun kaupunkiin jatkuvan ja edelleen kehittyvän.
Aarne Rauma
2005
